Cashewpähkinä

Yhtä aikaa mieto ja maukas, rapea ja täyteläinen – cashewpähkinä on kaikkea tätä. Lisäksi cashewpähkinä on täyttävä ja niin monipuolinen, että se käy sekä rapeaksi välipalaksi että juhlien naposteltavaksi ja monien ruokalajien raaka-aineeksi. Cashewpähkinä on pähkinöistä vähärasvaisimpia ja sopii täten myös vähäenergisiin ruokavalioihin. Siitä sekoitat myös täyteläisen ja maukkaan kastikkeen kasvisten dippailuun tai keksin levitteeksi.

Pähkinä vai omena?

Etelä-Amerikassa pidetään enemmän cashewpuun “omenasta” kuin itse pähkinästä. Hedelmä näyttää omenan ja paprikan välimuodolta, ja sen maku muistuttaa omenaa. Cashewn lähin sukulainen on kuitenki mango!

Cashew

Mangon lähisukulainen

Cashewpähkinä on tropiikissa kasvavan munuaispuun siemen, joka on alkujaan kotoisin Brasiliasta. Cashewpuita eli munuaispuita kasvaa trooppisessa ilmastossa päiväntasaajan tuntumassa, etupäässä Länsi-Afrikassa, Intiassa, Vietnamissa ja Filippiineillä.

LUUHEDELMÄN SIEMEN

Pähkinä, joka on todellisuudessa siemen, kasvaa puun luuhedelmän, cashew-omenan, kärjessä. Kun omena, joka näyttää omenan ja paprikan välimuodolta, putoaa maahan, pähkinä on kypsä.

Kuorittava käsin

Tällöin pähkinät kerätään, kuivataan ja kuumennetaan kuorimisen helpottamiseksi. Pähkinän ympäriltä on irrotettava kaksi kuorta, ennen kuin sen voi syödä. Pähkinän käsittely on vaivalloista ja monesti osa prosessoinnista tehdään edelleen käsin, mikä omalta osaltaan vaikuttaa cashewpähkinöiden verrattain kalliiseen hintaan.

Kaksi satoa vuodessa

Cashewpuu istutetaan sadekauden aikana. Se alkaa kantaa hedelmää 3-5 vuoden kuluttua ja tuottaa eniten hedelmiä 15 vuoden kuluttua. Puu kukkii keväällä ja syksyllä, jolloin myös sato korjataan. Yksi puu voi tuottaa 5-7 kg pähkinöitä satoa kohti.
Cashew
Cashew

Cashewpähkinä on maultaan makea ja kermainen. Cashewpähkinät sisältävät runsaasti proteiinia, hiilihydraatteja ja tyydyttymättömiä rasvahappoja, mutta etenkin kivennäisaineiden, kuten sinkin, magnesiumin, seleenin ja raudan, suuri pitoisuus tekee cashewpähkinöistä erityisen terveellisiä. Sinkki on tärkeää aineenvaihdunnalle, kun taas magnesium on mukana hermoston toiminnassa: lihakset ja hermosto tarvitsevat magnesiumia palautumiseen. 50 g:n annoksesta cashewpähkinöitä saat peräti 20 prosenttia päivittäin tarvitsemastasi raudasta, joka parantaa veriarvoja, voi ehkäistä väsymystä ja lisää vastustuskykyä infektioita vastaan. Jos siis et voi syödä tarpeeksi pinaattia, cashewpähkinä on hyvä vaihtoehto.

Muihin pähkinöihin verrattuna cashewpähkinät sisältävät myös runsaasti foolihappoa, B1-vitamiinia sekä K-vitamiinia, joka vahvistaa luustoa ja edistää veren hyytymistä.

Cashewpähkinän kermainen rakenne tekee siitä myös erinomaisen vaihtoehdon maidonkorvikkeelle ja jotkut käyttävät sitä myös ruuanlaitossa parmesaanin korvikkeena. Tämä pähkinä soveltuu erinomaisesti myös tuorepuuron ja raakakakkujen valmistukseen. Monipuolisuutensa vuoksi cashewpähkinä onkin usein hyvin keskeisessä roolissa vegaanisen ruokavalion ravinteikkaana rakennuspalikkana.

Pähkinä tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Maan alla kasvava papu
Pähkinöiden pähkinä – monipuolinen, maukas klassikko
Terveysintoilijoiden lempivälipala
Terveysintoilijoiden lempivälipala